20. lokakuuta 2012

My life back in Finland

Heipsan! Ajattelin tulla vielä nyt näin parin kuukauden jälkeen postailemaan miten mulla menee kun teitä ja lukijoitakin on vielä siellä ihan kivasti:-)
Paluuun jälkeen oli ihanaa olla kotona ja kaikki tuntu vaan niin upeelta pitkästä aikaa. Loppukesä meni tosi hyvin matkustellessa ja ystäviä ja sukulaisia nähtäessä. Espanjan matka oli niin täydellinen (taas kerran) ja en malta odottaa taas ens kesän kuvioita;) Koulu alko taas sitte elokuussa ja oon ollu ihan tyytyväinen itteeni ku motivaatiota on löytyny ja ensimmäinen koeviikko meni kiitettävästi. Täytin tossa taannoin kans 18-vuotta ja on tullu biletettyäkin aika paljon, mutta sitähän varten tää nuoruus on, että koetaan kaikkea hauskaa ja ei välitetä maailman murheista! Nyt parin kuukauden jälkeen mulla on tullu tosi kova ikävä takas New Yorkkiin ja olis vaan niin mahtavaa mennä sinne näkemään kaikkia rakkaita kavereita ja nähdä se paikka taas pitkän ajan jälkeen. On ollu uskomatonta huomata miten toi vaihtovuos on kasvattanu mua ja miten osaan suhtautua asioihin niin eri tavalla ku ennen. Oon muutenki tietyllä tavalla onnellisempi, mut samaan aikaan myös huolehdin asioista paljon enemmän. Kuulostaapas monimutkaselta, mutta niin se vaan on :-D. Oon ollu nyt myös aktiivisesti mukana noissa mun vaihtarijärjestön infotilaisuuksissa, jotka on suunnattu nyt ens vuonna lähteville vaihtareille. Oon päässy puhumaan ja kertomaan mun kokemuksista ja tuun tulevaisuudessa kiertämään pk-seudun kouluja, joissa pidän sitten luennon tyyppistä juttua vaihtarivuodesta ja kerron omista kokemuksista. On ihanaa auttaa muita, koska on ite ollut ihan samassa tilanteessa. Edelleen jos kenelläkään teillä lukijoilla on kysymyksiä, muhun saa ottaa yhteyttä. Autan tosi mielelläni.
Eli siis kaikki on menny hyvin täällä Suomen puolella. Takaisin sopeutumisessa ei oo ollut ongelmia, koska kotihan tää on. Kaikki on tuttua, vaikka jotkut asiat onki ehkä vähän muutunu. Oon saanut paljon uusia kavereita entisistä vaihtareista ja meistä on tullu tosi läheisiä. On niin ihanaa, että on ihmisiä jotka ymmärtää mua, kun on samanlaiset kokemukset ja tuntemukset takana. Mulla ois niin paljon sanottavaa ja jaettavaa, mutta tällä kertaa taidan lopetella tähän. Laittakaa ihmeessä viestiä/kommenttia jos tulee jotain, oon aina valmis vastailemaan ja auttamaan:)

xoxo,
Laura