Joka vuotinen kuoron palkinto illallinen järjestettiin tänään meidän koulun ruokalassa klo 18 eteenpäin. Menin vähän aikasemmin sinne auttelemaan: laittelin mm. pöytäliinat pöydille ja järkkäilin niitä tarjoilupöytiä sitä mukaan kun porukka toi ruokaa tarjottavaksi. Ideana on siis se, että ihmiset tois ainakin yhden ruokalajin mukanaan (pastaa, kanaa, lihapullia yms.) ja tällä tavoin kaikki osallistuu tasapuolisesti. Ensin syötiin ja sen jälkeen jaettiin palkintoja kuten eniten kehittyneet laulajat ja "the most outstanding" -palkinnot. Itselleni en olettanut palkintoja, eikä niitä tullutkaan, mutta oli ihana ilta ja se jää aina mieleen. Seniori kun olen, niin mun piti myös pitää pieni puhe ja liittää siihen yks sana joka kuvaa kuoroa ja joka muistuttaa mua kuorosta. No, sain sanottua n.5 ensimmäistä sanaa ja sieltähän ne kyyneleet alko valumaan. Valitsin mun sanaksi ilon, eli "joy", koska musiikki tuo mulle aina iloa. En päässy sitten sen pidemmälle mun puheessa, koska aloin hysteerisesti itkemään. Nyt mä vasta tajusin, että en oikeesti haluu että kouluu loppuu. Huomenna on viimenen päivä ja toisaalta ihanaa olla vapaa, mutta mulla tulee niin ikävä sitä joka aamuista energiaa, minkä aina koen kun astun kuorohuoneeseen ja kaikkia niitä hetkiä mitä mulla on täällä ollu. Lopussa myös me Seniorit kaikki kirjotettiin nimemme ilmapalloon, joka päästettiin yhessä lentämään jonnekkin kauas. Siitä mulla on pieni videopätkä jonka voitte kattoa. Nyt mun on pakko painua pehkuihin. Hyvää yötä ja mullakin vihdoin kesäloma!
xoxo,
Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos:)